Tiedekulma 21.10.2015

 12821135.pdf (pdf)

Tule keskustelemaan aiheesta
21.10.2015 klo 17.00 Kulmaan (Rantakatu 10)

Media oppimisen välineenä –
tuottamista vai kuluttamista?

Maarika Piispanen ja Merja Meriläinen, Luokanopettajien aikuiskoulutus Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius.

Tablettien hyödyntäminen opetuksessa on tämän ajan ehkä eniten keskustelua herättänyt innovaatio opetuksen ja koulutuksen kentällä. Ajankohtaisuudestaan huolimatta aiheeseen liittyvää tutkimusta siitä, miten  niitä käytetään opetuksessa, on saatavilla vähän. Keskustelu liittyy yleisesti eri sovelluksiin ja oppikirjavalmistajien sähköisiin materiaaleihin, mistä herääkin kysymys: muuttuuko mikään?

Tieto- ja viestintätekniikan rantauduttua kouluihimme, opettaja on keskiössä sen suhteen, kuinka hän ottaa tvt:n tuomat mahdollisuudet käyttöönsä, ja kuinka hän ohjaa oppilaitaan ylittämään niitä oppimisen rajoja, jotka olemme piirtäneet oppimiskulttuuriin perinteisen oppimisen aikakaudella. Kuinka opettajan antamat oppimistehtävät ylipäätään vaativat uudenlaista tapaa oppia ja mahdollistavat uudenlaisen osaamisen avautumisen tieto- ja viestintäteknologian näkökulmasta? Muuttuuko oppimisessa mikään muu kuin väline? Kasvatammeko oppimaisemaamme uutta metsää vai pyrimmekö istuttamaan uuteen maisemaan vanhoja puita uudelleen?

Tulevassa peruskoulun oppilaiden opetusta ohjaavassa opetussuunnitelmassa varsinaisiksi oppimisen kohteiksi nostetaan seitsemän laaja-alaisen osaamisen taitoa. Nämä taidot ovat ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus (L2), arjen taidot (L3), monilukutaito (L4), tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5), työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) sekä osallistuminen ja vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Näitä taitoja kehitetään erilaisten oppisisältöjen ja tavoitteiden kautta, nämä ovat ikään kuin yläkäsitteitä kaiken oppimisen ympärillä, jonka keskiössä on ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen.

Laaja-alaisen osaamisen taitojen kehittäminen ja kehittyminen asettavat opetuksen suunnittelulle ja toteutukselle - opettajan didaktiselle ja pedagogiselle osaamiselle  - aivan uudenlaisen haasteen. Opettaessaan näitä taitoja systemaattisesti opettaja keskittyy työssään tekemään oppilaille näkyväksi omaan oppimiseen johtavia ajatteluprosesseja. Tavoitteena onkin mahdollistaa oppilaiden ajattelutaitojen kehittyminen niin, että he pystyvät löytämään opiskeltavista sisällöistä oleellisen ja hyödyntämään sitä omassa oppimisessaan.

Laajan sisällönasiantuntijuuden lisäksi opettajalta odotetaan myös 2000 -luvun taitojen ymmärtämistä ja hallintaa sekä erityisesti pedagogista osaamista, jotta oppimisen kontekstit, eli tilanteet ja pedagogiset valinnat – kuinka oppilasta opetetaan ja miten hän parhaiten asian oppii -  huomioidaan oppimisprosessissa. Parhaimmillaan nämä kolme opettajuuden keskeistä ominaisuutta ovat tasapainoisessa suhteessa keskenään. 

Viime vuosikymmenen tietoa, oppimista, opetusta, työtä ja teknologiaa koskevat muutokset ovat olleet niin voimakkaita, että koulun ja koulutuksen on reagoitava näihin omalla sarallaan. Niiden on mahdollistettava oppiminen, jossa tähänastisia oppimisen rajoja pyritään murtamaan niiden mahdollisuuksien avulla, joita teknologisoituva koulu tuo tullessaan. Niemi ja Multisilta toteavat, että teknologian tuomat muutokset voidaan nähdä positiivisena rajattomuutena, jossa yhteisöllisyys, yhteistyö ja aktiivisuus saavat uudenlaisia ulottuvuuksia. Tähän uusi perusopetuksen opetussuunnitelma on tarttunut ajankohtaisesti. 

Opettajan kohdalla oppimisen ja oppimisympäristön rajattomuus ja avoimuus tarkoittavat uudenlaista pedagogista lähestymistapaa: opetus ja oppiminen tulee suunnitella  kokonaan uudella tavalla, jossa lähtökohtina ovat ne mahdollisuudet, joita syntyy kun formaali ja informaali, lokaali ja globaali, fyysinen ja virtuaalinen, keskitetty ja hajautettu kohtaavat ja integroituvat eri tavoin.

Oppimisen ja opetuksen kontekstissa on erityisen tärkeä tarkastella, miten ja mihin tietotekniikkaa, erilaisia sovelluksia ja sosiaalista mediaa käytetään –niiden käyttö itsessään ei ole itseisarvo. Käyttämällä näitä opettajakeskeisesti saatetaan pedagogisessa mielessä opetuksessa kulkea takapakkia. Toisaalta käytettäessä niitä yhteisessä tiedon tuottamisessa voidaan taas opetukseen ja oppimiseen tuoda pedagogisesti rikkaita työtapoja, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Toiminta opetus- ja oppimistilanteessa voidaan nähdä tiedon jakamisena tai tiedonhankintana, osallistumisena tai tiedon luomisena. Nykyiset oppimiskäsitykset ja valtakunnalliset opetussuunnitelmat painottavat keskeisesti oppijan roolia aktiivisena tiedon tuottajana. Oppijan oppimisprosessin kannata ei liene paljon eroa sillä, onko opettaja kirjoittanut muistiinpanonsa piirtoheitinkalvoille vai blogiin. Sen sijaan opettajan luodessa oppimistilanteen sellaiseksi, jossa oppilas käsittelee tietoa ja soveltaa oppimaansa itse tuottamassaan blogissa omia vahvuuksiaan hyödyntäen, kuvaa hyvin uuden opetussuunnitelmaa käsitystä oppimisesta ja tiedon rakentamisesta.  Käyttäjien aktiivisuus sisältöjen tuotannossa liittää laitteisiin myös uudenlaisia sosiokulttuurisia merkityksiä. Oppilaan toimiessa median tuottajana ja tiedon kriittisenä käsittelijänä myös laaja-alaisen osaamisen taidot pääsevät oppimisen keskiöön opettajan taitavassa ohjauksessa.

 Tulevia luokanopettajia ja työssäolevia opettajia kouluttavat Meriläinen ja Piispanen kirjoittavat kontekstuaalis-pedagogisesta lähestymistavasta, jossa sekä oppimisen kontekstilla että pedagogiikalla ymmärretään olevan ratkaiseva merkitys yksilön oppimisen kannalta: järjestäessään oppimistilanteita, opettajan tulee huomioida sekä opetussuunnitelman poikkitieteellinen lähestyminen, mahdollistaa oppilaiden yksilölliset tavat oppia ja käsitellä asioita, huomioida tulevaisuuden taitoja sekä rohkaista oppilaita käyttämään luovuutta oppimisensa ja osaamisensa tukena. Valmiiksi pureskellut oppimateriaalit –myös sähköiset, tiukasti rajatut tuntisuunnitelmat, työkirjojen täyttö, ainejakoiset ja minuuttiaikataulutetut oppitunnit eivät mahdollista oppilaiden vahvuuksien ja osaamisen kasvun esille tuomista suomalaisessa perusopetuksessa. 

 

 




Keski-Pohjanmaan
Kirjapaino Oyj:n
verkkopalvelu
Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj

Rantakatu 10
PL 45
67101 KOKKOLA
Puh. 020 750 4400